Maatiaiskissalla tarkoitetaan kissaa, joka on kehittynyt tietyllä alueella ja lisääntynyt vapaasti keskenään ihmisen siihen puuttumatta. Eri maissa maatiaskissat ovat eri näköisiä, koska ne ovat sopeutuneet paikalliseen ilmastoon ja ympäristöön. Ilman maatiaisia ei olisi rotukissojakaan, sillä rotukissat on jalostettu maatiaisista.
Suomalaisella maatiaiskissalla on noin tuhannen vuoden historia. Kissa on toiminut hyödyllisenä ja välttämättömänä tuholaistorjujana niin laivoissa, kaupungeissa kuin maatiloillakin.
Maatiaiskissat ovat enimmäkseen lyhytkarvaisia, mutta pitkäkarvaisiakin pentuja syntyy silloin tällöin. Värikirjo on runsas, koska ei-toivottuja värejä ei ole. Maatiaiskissat ovat luonteeltaan leikkisiä ja seurallisia. Suomalainen maatiaiskissa muistuttaa rotukissoista eniten eurooppalaista lyhytkarvakissaa.

Maatiaskissa Oliver ulkoilee valjaissa tai kopassa
Oliver on 10-vuotias maatiaiskissa, joka asustaa omistajansa Paula Koivuniemen kanssa. Paulan mukaan Oliver on luonteeltaan rauhallinen ja fiksu, mutta toisinaan myös sähäkkä. Oliverilta löytyy leikkisyyttä, vaikka onkin jo vähän varttuneempi herrasmies. Oliver ei ole varsinainen sylikissa, mutta pitää silittämisestä silloin, kun se sille itselle sopii.
Oliver ulkoilee kantokopassa ja valjaissa pihapiirissä. Se katselee mielellään lintuja ja muuta maailmanmenoa. Oliver huolehtii kunnostaan porrastreeneillä juoksemalla porraskäytävässä portaita ylös ja alas. Erityisen hauskaa on juosta pehmeiden pallojen perässä.
Paula juttelee paljon Oliverille, mutta niin myös Oliver Paulalle. Aamuisin Oliver aloittaa keskustelun maukumalla sängyn vieressä ja pyytää Paulaa aamupalalle. Oliverin lempiherkku on kuhafileet, joita se saa silloin tällöin maistaa pienen palan.

Oliver järjesti saalistusnäytöksen kahvilan asiakkaille
Oliverin ollessa noin vuoden ikäinen, Paula oli ottanut sen mukaansa kantokopassa kahvilan terassille Helsinkiin. Kahvilan asiakas halusi silittää kissaa, joten Paula avasi sitä varten kantokopan kattoluukun. Juuri silloin heidän ylitseen lensi parvi pikkulintuja ja Oliver syöksyi kopastaan nappaamaan yhden linnun. Oliver laskeutui lintu suussaan takaisin koppaan, avasi onneksi suunsa ja lintu pääsi lentämään tiehensä.
Muutaman vuoden ikäisenä Oliver asui puoli vuotta New Yorkissa Paulan kanssa. Oliver kotiutui uuteen asuinpaikkaan nopeasti. Lento Atlantin yli sujui hyvin lentokoneen matkustamossa kantokopassa. Nykyään Oliver on matkustellut harvemmin, lukuun ottamatta muutamia hoitopaikkoja pääkaupunkiseudulla.
Paula vietti lapsuutensa kesät mummolassa maalla. Pihapiirissä kuljeskeli paljon kissoja vapaana. Ensimmäisen oman kissansa, Misun, Paula hankki 70-luvun puolivälissä. Paulaa viehättää kissoissa niiden kehrääminen, leikkisyys ja omatoimisuus.
Paula haluaa muistuttaa, että vaikka kissa on omatoiminen ja vaikuttaa usein pärjäävän yksin pitkiäkin aikoja, tulee sen hoitamiseen ja huolenpitoon silti olla valmis käyttämään aikaa. Kissa on sosiaalinen eläin ja tarvitsee kaverikseen joko lajitovereita tai vähintäänkin ihmisen.
“Mielestäni on hienoa, jos pystyy antamaan löytökissalle loppuelämän kodin jonkin järjestön kautta. Paljon kissoja odottaa omaa kotia ja ellei välttämättä halua rotukissaa, kannustankin aina ihmisiä olemaan yhteydessä paikallisiin eläinsuojelujärjestöihin,” Paula toteaa.
Lue myös: Karvattomat kissat Kalevi ja Kerttu ovat aktiivisia ja seurallisia
Norjalainen metsäkissa – lempeä jättiläinen
Ragdoll – viisas, rauhallinen ja koiramainen kissa
Osallistu maksuttomalle kissankoulutuksen minikurssille
Tilaa ilmainen ”10 vinkkiä kissasi aktivointiin-opas”
Lähteet:
Paula Koivuniemen haastattelu 18.8.2021