Suomessa on meneillään kissakriisi. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY:n) arvion mukaan maassamme hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa. Kyse ei ole kesäkissailmiöstä, vaan ympärivuotisesta ongelmasta. Leikkaamattomat, valvomatta ulkoilevat kissat lisääntyvät luonnossa hallitsemattomasti ja sisäsiittoisesti, jolloin syntyy kissapopulaatioita.
Hylätyillä kissoilla on useimmiten lohduton ja julma kohtalo. Osa kuolee nälkään ja kylmyyteen talvipakkasten myötä. Lähes 10 000 kissaa päätyy löytöeläintaloihin, mutta vain joka viides niistä haetaan takaisin omaan kotiinsa. Lopuille yritetään etsiä uutta kotia, mutta osa joudutaan lopettamaan villiintyneisyyden, sairauksien tai tilanpuutteen takia.
Kissakriisin taustalla on kissan vähäinen arvostus ja leikkaamattomuus
Kissan arvostus on heikko. Kissan saa halvalla tai jopa ilmaiseksi, joskin korona-aika on nostanut joillakin alueilla kissan hintaa. Kissan hoitoon ja kuluihin ei haluta panostaa, jolloin leikkaus ja rokotukset jäävät tekemättä. Leikkaamaton kissa saattaa synnyttää kolmekin pentuetta vuodessa.
Lauman kasvaessa kissat ovat toisilleen sukua monessa polvessa ja seurauksena voi olla monenlaisia epämuodostumia ja sairauksia. Monet ajattelevat, että kissa kuuluu Suomen luontoon ja pärjää itsenäisesti. Muita kodin lemmikkieläimiä ei kohtaa samanlainen välinpitämättömyys ja heitteillejättö kuin kissoja.
SEY:n viestintäpäällikkö Maria Lindqvist kertoo, että populaatiokissojen todellista määrää on mahdotonta sanoa tarkasti, koska mukaan ei voida laskea kissoja joita ei ole saatu kiinni tai joita ei ole löydetty. Arvio on kuitenkin todennäköisemmin ala- kuin yläkanttiin, koska esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 120 000 kissaa.
Marian mukaan monilla populaatioilla on joku ruokkija ja joku, joka tarjoaa kissoille suojaa. Silti kissojen hoito on yleensä laiminlyöty, ja ne ovat usein sairaita ja nälkiintyneitä. Siispä niiden hoito loukutuksen jälkeen vaatii paljon resursseja. Moni kissa tarvitsee eläinlääkärin hoitoa ja moni tarvitsee aikaa ja lempeitä ihmiskontakteja tottuakseen ihmisiin. Kissojen hoito on usein vapaaehtoisten harteilla.
SEY:n kyselyn mukaan kolmasosa SEY:n eläinsuojeluneuvojista ja jäsenyhdistyksistä oli sitä mieltä, että kissakriisi on vuosien saatossa pahentunut. Populaatiokissat tunnistetaan ongelmaksi entistä paremmin, mikä voi osaltaan aiheuttaa sitä, että ongelma näyttäytyy aiempaa suurempana. Ilmastonmuutoksen myötä populaatiokissoilla on paremmat mahdollisuudet selvitä leudoista talvista, minkä vuoksi on myös todennäköistä, että kissoja on määrällisesti enemmän kuin ennen.
SEY kamppanjoi kissan oikeuksien puolesta
“SEY:n jäsenyhdistysten aktiivit loukuttavat ja hoitavat populaatiokissoja parhaiden resurssiensa mukaan. SEY kampanjoi aktiivisesti kissojen tunnistusmerkinnän, leikkausten ja valvotun ulkoilun puolesta: SEY on järjestänyt Turvasiru tutuksi -kiertuetta jo vuodesta 2016 sekä useita leikkautuskampanjoita”, Maria kertoo.
Kissoihin kohdistuviin kielteisiin asenteisiin sekä harhaluuloihin puututaan viestinnällä ja eläinten arvostusta opetetaan jo kouluikäisille. Lisäksi SEY kampanjoi kissojen hyvinvointia lisäävien lakimuutosten puolesta, kuten pakollisesta tunnistusmerkinnästä, vapaana ulkoilevien kissojen leikkauttamisesta sekä lemmikkieläinten rajoittamattoman lisääntymisen säätämisestä lainvastaiseksi.
Kuinka voit auttaa kissakriisin ratkaisemisessa?
Jokainen kissa on arvokas ja ansaitsee huolehtivan ja vastuullisen kodin. Kissa tarvitsee säännöllisesti ruokaa, lämpöä, virikkeitä ja asianmukaista hoitoa. Myös sinä voit auttaa:
1. Lahjoita rahaa eläinsuojelutyöhön. Lahjoitusvaroilla kissoja loukutetaan eli pelastetaan populaatioista, leikkautetaan ja tunnistusmerkitään.
2. Lahjoita aikaa ryhtymällä eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoiseksi tai esimerkiksi sijaiskodiksi.
3. Jos tiedät kissapopulaatiosta tai pihaasi ilmestyy koditon kissa, ilmoita siitä alueesi valvontaeläinlääkärille, paikalliselle eläinsuojeluneuvojalle tai -yhdistykselle. Muista, että pihapiirissä liikkuvasta kissasta ilmoittaminen ei ole turhaa hössötystä: se voi pelastaa kissan hengen ja ehkäistä kissapopulaation syntymistä.
4. Leikkauta oma kissasi – erityisesti, jos se ulkoilee vapaana.
5. Tunnistusmerkitse kissasi eli siruta se ja rekisteröi tietosi johonkin tietokantaan (esimerkiksi turvasiru.fi).
Lue lisää: Vierashuone tarjoaa löytökissoille väliaikaisen kodin
Tilaa ilmainen ”10 vinkkiä kissasi aktivointiin” -opas
Osallistu maksuttomalle kissan koulutuksen minikurssille!
Lähteet:
Maria Lindqvistin haastattelu 18.1.2022
Olipa hyvä tietopaketti aiheesta. Kiitos!
Voi että käy sääliksi nämä kodittomat raukat. Itsekin lapsena näin, kun eräässä maalaistalossa oli 12 kissaa, joista yksikään ei päässyt koskaan käymään sisällä. Olivat huonokuntoisen näköisiä ja omistaja antoi niille ruoaksi ainoastaan aamupuuron jämät. Pienellä paikkakunnalla kukaan ei uskaltanut tehdä asiasta ilmoitusta, vaikka kaikki kyllä kauhistelivat asiaa selän takana. Onneksi jossain vaiheessa paikkakunnalle tuli eläinlääkäri, joka uskalsi puuttua asiaan.
Onneksi asiaan viimein puututtiin. Ehkä nykypäivänä herkemmin tehdään jo eläinsuojeluilmoituksia vastaavista tapauksista. Ja hyvä niin!